Uusi on aina uusi, mutta kuinka kauan? Milloin tavara menettää arvonsa? Käytettytavara on myös uusi uudelle käyttäjälleen, muttei sen arvo ole enää uudenveroinen, vaikka se toimii kuin uusi. Miksi se uusi kuukauden vanha kännykkä alkaa tuntua jo vanhalta ja pitäisi saada uusi tilalle?

Moniko enää pysyy kulutuksen mukana tässä kulutusyhteiskunnassa? Ei varmasti kukaan. Oletko outolintu jos televisiosi on pari vuotta vanha?  Ennen se Upo kesti pari vuosikymmentä, nyt se on käyttökelvoton parinvuoden päästä.  Missä ovat ne televisiot, mitkä menevät isältä pojalle ja joiden kylkeen kun pamauttaa niin saa kanavan taas näkyviin.  Ei ole enää mitään mikä olisi kestävän kehityksen kannalta tärkeää.  En ole taloustieteilijä, mutta luulen että tuolla kestämättömyydellä on jotain tekemistä markkinatalouden kanssa. Myydään ihmisille laadullisesti tarkoituksen mukaisesti huonosti tehtyä kulutustavaraa mikä ei kestä kauan ja näin ollen saadaan aina uusi parempi päivitetty malli markkinoille.

Ihmisten heikkouksia käytetään hyväksi. Annetaan toivoa paremmasta kulutustavaran myötä. Tavaran mikä lohduttaa pientä kulkijaa sen hetken verran, kunnes kuluttaja, tämä pieni poloinen huomaa, että tässä mallissa ei ollutkaan sitä sovellusta millä pääsisi sosiaalisenmedian syövereihin niin helposti kuin oli luullut. Uudesta tuli huono ja vanha. Välittäjäaine dopamiini ja serotoniini tasot romahtivat taas alas. Kuluttajan pettymys tekniikkaan on ilmiömäisen suuri, hiuksia repivä strategia.  Mutta hätä ei ole tämän näköinen, koska uusimalli on jo saatavilla kuluttajan onneksi.